Oppaat

Härkäpapujen kasvatus

Härkäpapu on yksi niistä pavuista, jonka voi kylvää monin verroin aikaisemmin kuin muut keittiöpuutarhan pavut. Siinä missä tavalliset pavun siemenet viihtyvät maassa vasta myöhemmin, härkäpapu kestää kevään pikkupakkasia ja sen kylvö kannattaa tehdä heti, kun maa on muokattavissa.

Härkäpapua kutsutaan myös favapavuksi tai suomenpavuksi, ja se on yksi proteiinirikkaimmista viljeltävistä kasveista. Härkäpavut ovat yksivuotisia ja saavat vaikuttavan kasvukorkeuden – parhaimmillaan jopa 1,5 metriä. Suuret, vihreät lehdet ja mustavalkoiset kukat tekevät härkäpavuista myös todella näyttäviä puutarhan joukossa.

Näin kylvät härkäpapua

Kylvä härkäpavut suoraan kasvupaikalle maaliskuusta huhtikuuhun sääolosuhteista ja alueesta riippuen. Härkäpavun siemenet itävät hyvin viileässäkin maassa, ja aikainen kylvö suojaa kasvusta muun muassa mustilta kirvoilta. Kun kasvit ovat ehtineet kasvaa ja saaneet nahkeat lehdet siihen mennessä kun kirvat saapuvat kesäkuussa, ne eivät enää aiheuta niin paljon haittaa.

Härkäpavun siemenet ovat suuria ja vaativat syvemmän kylvön kuin monet muut pavut. Koska kasvit kasvavat korkeiksi, syvään kylvetyt siemenet auttavat taimia pysymään tukevasti pystyssä.

Kuohkeuta maa 25–30 senttimetrin syvyyteen – härkäpapu kehittää voimakkaan juuriston.
Tee kylvökuopat noin 5 cm syvyyteen.
Kylvä siemenet 10–15 cm välein ja jätä 30–50 cm riviväleihin.
Peitä siemenet mullalla ja tiivistä kevyesti.
Kastele vain, jos maa on todella kuiva – useimmiten kevätkosteus riittää.

Jos kylvät härkäpavut kahteen tai kolmeen vierekkäiseen riviin pitkän suoran sijaan, kasvit tukevat toisiaan kasvaessaan. Näin taimet eivät kaadu tuulen mukana yhtä helposti.

Löydät tarkempaa tietoa eri palkokasvien kylvöväleistä oppaastamme: palkokasvien istutusvälit.

Korkeus, tuki ja sijoitus

Härkäpavun korkeus vaihtelee lajikkeesta riippuen 60 sentistä jopa 1,5 metriin. Varsi on jäykkä ja kulmikas, minkä ansiosta kasvit pysyvät yleensä pystyssä ilman tukea – mutta erityisesti korkeimmat lajikkeet voivat taipua, jos kasvupaikka on tuulinen ja pavut kypsyvät raskaiksi.

Helpoin tukiratkaisu on asettaa kasvitikut lavan tai penkin jokaiseen kulmaan ja kiertää juuttinarua istutusalueen ympäri kahteen korkeuteen. Näin kasvit pysyvät tukevasti yhdessä eivätkä vaadi yksittäistä sitomista.

Valitse aurinkoinen tai puolivarjoinen, läpäisevä kasvupaikka. Härkäpavut sitovat itse typpeä ilmasta juurinystyröiden avulla, joten ylimääräistä lannoitusta ei juuri tarvita. Lue lisää tästä oppaastamme: palkokasvien lannoitus.

Latvojen nipsaisu vähentää kirvoja

Mustat kirvat viihtyvät härkäpavussa paremmin kuin missään muussa kasviksessa keittiöpuutarhassa, ja ne löytävät pavunversot tarkalleen kesäkuun tienoilla. Kirvat kerääntyvät tiheinä ryhminä versojen latvoihin.

Paras tapa torjua niitä on katkaista latva. Kun kasvin kukkaterttuja on muodostunut neljä–viisi, ja huomaat ensimmäiset kirvat, nipsaiset noin 10 cm pehmeää kasvunlatvaa pois. Näin kasvi menettää kirvojen herkkupalan, mutta käyttää energiansa jo kasvaviin palkoihin.

Jos kirvoja tulee silti runsaasti, voit suihkuttaa niitä pois voimakkaalla vesisuihkulla. Muita palkokasvien ongelmia löydät sivultamme: palkokasvien taudit ja tuholaiset.

Milloin härkäpavut ovat valmiita satoon?

Härkäpavun sato on yleensä korjuukypsä 12–16 viikkoa kylvöstä, eli jo kesä–heinäkuun vaihteessa. Paras merkki on, kun palot alkavat roikkua alaspäin ja papujen muodot näkyvät selvästi palkojen vihreän kuoren läpi.

Kerää pavut, kun ne ovat vielä nuoria ja pehmeitä – vanhetessaan niistä tulee jauhokoisia ja kuoriosa muuttuu sitkeäksi. Nuoret, 5–8 cm pituiset palot voi keittää ja syödä kokonaisina kuten tuoreet herneet.

Talvisäilytykseen tarkoitetut pavut annetaan kypsyä täyteen ja palkojen kuivua mustanruskeiksi kasviin. Härkäpavut tulee aina keittää tai höyryttää ennen syömistä.

Lisää vinkkejä härkäpapujen säilyttämisestä löydät oppaasta: palkokasvien säilytys.