Oppaat

Purjon lannoitus

Purjot kasvavat hitaasti ja niiden kasvukausi on pitkä, joten purjon lannoitus kannattaa hoitaa tasaisesti ja maltillisesti koko kesän ajan. Jos purjot eivät saa riittävästi ravinteita, varret jäävät hennoksi ja vaaleiksi, kasvu pysähtyy ja sato jää pieneksi. Purjon lannoitus tarkoittaa hyvän alun varmistamista ja tarvittaessa lisäravinteiden antamista – liioittelematta.

Tässä oppaassa kerron, milloin ja miten purjoja kannattaa lannoittaa, kuinka paljon ravinteita kasvi oikeasti tarvitsee, ja mitä oireita kannattaa tarkkailla kasvustossa.

Tarvitsevatko purjot lannoitusta?

Jos maaperä on huolella valmisteltu istutuksen yhteydessä, purjo pärjää pitkälle omillaan. Kuitenkin maa kannattaa rikastaa ravinteikkaaksi jo alusta asti, sillä purjot seisovat penkissä useita kuukausia ja rakentavat jatkuvasti uutta vartta.

Käännä hyvin palanutta kompostia tai orgaanista lannoitetta multaan 2–3 viikkoa ennen taimien istutusta. Näin maasta vapautuu ravinteita tasaisesti läpi kasvukauden, ja samalla maan rakenne sekä vedenpidätyskyky paranevat. Purjo viihtyy erityisesti syvässä, kuohkeassa ja humuspitoisessa maassa, joten hyvä penkin valmistelu kannattaa tehdä huolella – se on usein tärkeämpää kuin runsas lisälannoitus myöhemmin.

Milloin purjot kannattaa lannoittaa?

Purjot eivät tyypillisesti tarvitse lisäravinteita ensimmäisten 4–6 viikon aikana istutuksesta. Taimet juurtuvat ja asettuvat, ennen kuin pystyvät hyödyntämään suurempia määriä ravinteita. Kun kasvu alkaa selvästi kiihtyä ja varsi alkaa paksuuntua näkyvästi, voit aloittaa kevyen lisälannoituksen noin 3–4 viikon välein.

Yksinkertainen aikataulu purjon lannoitukseen:

Komposti tai hyvin palanut lantakomposti multaan 2–3 viikkoa ennen istutusta
Ensimmäinen kevyt lisälannoitus noin 4–6 viikkoa istutuksen jälkeen, tavallisesti heinäkuun alussa
Kevyt lisälannoitus 3–4 viikon välein kesän aikana, syyskuun puoliväliin asti
Lopeta lannoitus syyskuun puolivälin jälkeen, jotta kasvusto ehtii valmistautua talveen

Kuinka usein ja kuinka paljon lannoitetta?

Purjo ei ole yhtä suuriruokainen kuin vaikkapa tomaatti tai kesäkurpitsa. Jos lannoitetta annostellaan liikaa, etenkin runsastyppisiä keinolannoitteita, voi seurauksena olla pehmeät, veltot lehdet ja varsi, joka on herkempi taudeille ja tuholaisille. Pysy siis mieluummin maltillisissa määrissä.

Nestemäinen lannoite: kerran 3–4 viikossa, puolet ohjeannoksesta
Komposti katteena: ohut kerros kasvien ympärille kerran kasvukaudessa, mieluiten samalla kun multaat varsia
Keinolannoite: käytä harkiten ja ainoastaan, jos maa on alkujaan hyvin köyhää

Jos et ole varma, mikä sopii omalle kasvimaallesi, löydät eri tyyppiset lannoitteet täältä. Voit valita esimerkiksi yleislannoitteen tai sipulikasveille tarkoitetun lannoitteen, jos haluat pelata varman päälle.

Ravinnepuutteen merkit purjolla

Purjo viestii itse, kun joku ei ole kunnossa. Seuraa erityisesti näitä merkkejä:

Vaaleat, kellertävät lehdet: usein merkki typpivajeesta
Heikko, hidastunut kasvu: yleinen ravinteiden puute tai kylmä maa
Ohut, kalpean punertava varsi: voi viitata fosforin puutteeseen tai liian tiheään istutukseen
Lehtien kärjet kuivuvat ja lakastuvat: voi johtua kuivuudesta tai kaliumin puutteesta

Ravinteet ja vesi kulkevat käsi kädessä. Kastelun yhteydessä ravinteita huuhtoutuu maasta pois, ja kuivassa maassa kasvi ei saa imeytettyä ravinteita, vaikka niitä olisi tarjolla. Tästä syystä purjo usein hyötyy enemmän tasaisesta kastelusta ja pienestä määrästä kompostia kuin runsaan nestemäisen lannoitteen käytöstä.

Lue tästä lisää oppaastamme purjon kastelu.

Vältä ylilannoitusta

Liiallinen lannoitus, etenkin typellä, aiheuttaa herkästi pehmeitä, taipuvia lehtiä, jolloin riski purjoruosteen ja purjomadon kohteeksi kasvaa. Yhdistettynä kosteaan maahan tämä voi altistaa juuristo-ongelmille ja juurten laholle.

Jos haluat tietää lisää aiheesta, katso oppaamme purjon taudeista.

Purjon lannoitus ei siis ole sitä, että annetaan paljon, vaan oikea määrä oikeaan aikaan. Tasainen ja maltillinen ravinteiden lisäys läpi kesän tuottaa tavallisesti tasalaatuisen ja hyvin säilyvän purjosadon.