Oppaat

Purjon kasvitaudit

Tyypillisimpiä purjon taudit ovat purjoruoste ja tyvimätä, kun taas purjomittari, sipulikärpänen ja ripsiäiset ovat yleisimmät tuholaiset. Monet näistä vaivaavat myös muita sipulikasveja. Oireina näkyy usein oransseja ruostepisteitä, kellastuvia lehtiä, vaaleita ikkunoita lehdissä tai pehmeä varsi maanrajassa.

Tässä oppaassa saat selkeän kuvan siitä, miten havaita ongelmat ajoissa ja miten niitä voi ennaltaehkäistä.

Miksi purjo sairastuu?

Purjo kasvaa hitaasti ja viettää kasvimaalla monta kuukautta. Pitkä kasvukausi tekee siitä alttiimman kuin esimerkiksi nopeakasvuiset lehtivihannekset, sillä aikaa taudinaiheuttajille ja tuholaisille on enemmän. Kosteus, ilma, vesi ja ravinteet vaikuttavat kaikki yhdessä – kun joku näistä tekijöistä on epätasapainossa, purjo altistuu helpommin sienitaudeille ja hyönteisille.

Terve purjo kestää yhtä sun toista, mutta yleensä stressaantunut kasvi sairastuu helpommin. Voit lukea tarkemmin purjon kastelusta ja purjon lannoituksesta, jos haluat syventää osaamistasi näistä aiheista.

Purjon taudit iskevät erityisesti, jos:

Ilmankosteus on korkea pitkään
Purjot kasvavat liian tiheässä, eivätkä saa tarpeeksi ilmaa
Kastelu on epätasaista tai vettä tulee runsaasti lehtien päälle
Kiertoviljely on liian lyhyt ja purjoa kasvatetaan samalla paikalla vuodesta toiseen
Multa on jatkuvasti märkä ja hapeton juurten ympärillä

Purjoruoste

Purjoruoste (Puccinia allii) on yleisin purjon taudit -ryhmään kuuluva tauti, ja se näkyy usein jo keskikesällä. Lehdissä ilmestyy pieniä oransseja tai ruosteenvärisiä laikkuja, jotka leviävät nopeasti sateisella säällä. Sairastuneet lehdet yhteyttävät huonommin ja pahoin vaurioituneet kasvit voivat tuottaa selvästi pienemmän sadon.

Ensimmäiset merkit ovat tyypillisesti:

Pienet oranssit tai keltaoranssit laikkuja lehtien yläpinnalla
Keltaisia läiskiä, jotka leviävät vähitellen
Lehdet kellastuvat ja kuivuvat kärjestä alkaen
Kasvu hidastuu ja varret jäävät ohuiksi

Näin ehkäiset purjoruosteen:

Pidä riittävät istutusvälit, eli 10–15 cm riviväli, jotta ilma kiertää hyvin
Kastele aamuvarhain suoraan mullan juureen, vältä kastelua lehdille
Poista sairastuneet lehdet ja vie ne sekajätteeseen, ei kompostiin
Pidä koko sipulikasveille vähintään neljän vuoden viljelykierto
Vältä runsasta typpilannoitusta, koska se pehmittää lehtiä ja altistaa taudille

Tyvimätä ja muut sienitaudit

Tyvimätä (Sclerotium cepivorum) on maassa elävä sieni, joka tuhoaa purjon juuret ja tyven. Kasvi nuupahtaa äkillisesti alaosastaan, ja nostaessa purjosta löytyy tyvellä valkoista, vanumaisen näköistä kasvustoa (juuren ja varren liitoskohdassa). Sieni voi säilyä maassa jopa 10–15 vuotta, joten ehkäisy on tärkeintä.

Ehkäisyyn kuuluu sairastuneiden kasvien poistaminen kokonaan kasvimaalta, niiden kompostoinnin välttäminen sekä pitkän kiertoviljelyn noudattaminen: älä kasvata sipulikasveja samalla paikalla montaa vuotta peräkkäin. Myös tomaatin lakastuminen, harmaahome ja lehtilaikkutauti voivat vaivata purjoa etenkin kosteina kesinä ja niitä ehkäistään samoin – huolellisesti tuulettamalla ja keräämällä kasvijätteet pois.

Puron tuholaiset

Tuholaiset eivät itsessään ole tauteja, mutta ne heikentävät purjoa ja voivat altistaa sen sienille tai viruksille. Yleisimmät purjon tuholaiset ovat purjomittari, sipulikärpänen sekä ripsiäiset.

Purjomittari

Purjomittari (Acrolepiopsis assectella) on yksi tavallisimmista purjon tuholaisista. Aikuinen perhonen on pieni ja ruskea, mutta varsinainen tuho syntyy toukista, jotka kaivavat lehtiin vaaleita “ikkunoita” ja voivat tunkeutua myös varren sisälle, jolloin niitä on vaikea poistaa. Voimakas saastunta voi vähentää satoa huomattavasti.

Lue lisää tunnistuksesta ja ehkäisystä erillisestä oppaastamme purjomittarista täältä.

Sipulikärpänen ja purjon kärsäkäs

Sipulikärpänen (Delia antiqua) sekä purjon kärsäkäs munivat kasvin tyvelle, mistä toukat syövät tiensä varteen ja juuristoon. Oireita ovat pienet, vaaleat syöntijäljet lehdissä sekä kasvin pehmeys ja kellastuminen, jolloin purjo lakoaa ilman näkyvää syytä. Hyönteisverkko istutuspenkin päällä on tehokkain tapa ehkäistä tuholaista. Voit lisäksi kasvattaa porkkanaa purjon vierellä – porkkanan tuoksu sekoittaa sipulikärpäsen suunnistusta ja sama toisinpäin.

Ripsiäiset

Ripsiäiset ovat hyvin pieniä, pitkulaisia hyönteisiä, jotka imevät kasvin lehtinestettä. Oireena lehtiin ilmestyy hopeanhohtoisia, pilkullisia raitoja – erityisesti kuivina ja lämpiminä kausina. Kostuta multaa tasaisesti ja poista pahoin vaurioituneet lehdet. Mikäli ripsiäisiä on paljon, voit tutustua valikoimaamme hyönteiskarkotteet -tuotteissa.

Purjon tautien ehkäisy

Paras keino torjua purjon taudit on ennakointi koko kasvukauden ajan. Kiinnitä erityistä huomiota:

Riittäviin väleihin ja hyvään ilman kiertoon (yleensä 10–15 cm riviväli)
Tasaiseen, sopivaan kasteluun – mieluiten aamulla suoraan mullan pintaan
Vanhojen, kellastuvien ja saastuneiden lehtien poistoon pitkin kautta
Tasapainoiseen lannoitukseen ilman liiallista typpeä
Pitkään kiertoon: sipulikasvit kasvavat samalla paikalla vain joka neljäs vuosi
Hyönteisverkkoon satoaikaan, jolloin purjomittari ja sipulikärpänen ovat liikkeellä

Pehmeät, ylikastellut tai liiaksi lannoitetut kasvit ovat yleensä alttiimpia sekä taudeille että tuholaisille.