Oppaat

Palsternakan lannoitus

Palsternakka on vaatimaton juures, jonka kasvukausi on pitkä. Kun maa on aluksi hyvässä kunnossa, palsternakka ei yleensä tarvitse lisäravinteita. Jos kasvi saa liikaa ravinteita, erityisesti typpeä tai tuoretta lannoitetta, kasvu menee helposti lehtiin juuren sijaan, ja lopputuloksena saat isot naatit mutta käyriä ja haaraisia juuria.

Tässä oppaassa käyn läpi, miten ja milloin palsternakan lannoitus mahdollisesti kannattaa tehdä, kuinka niukasti palsternakka todellisuudessa tarvitsee ravinteita sekä mitkä merkit paljastavat liiallisen tai liian vähäisen lannoituksen.

Tarvitseeko palsternakka lannoitusta?

Useimmiten vastaus on ei, tai vain hyvin vähän. Palsternakan juuri rakentuu hitaasti 5–7 kuukauden aikana, ja kasvi hyödyntää ravinteet tasapainoisesta maasta. Jos käännät hieman hyvin maatunutta kompostia penkkiin ennen kylvöä, kasvi saa yleensä kaiken tarpeellisen makean ja napakan juuren kasvattamiseen.

Palsternakka kuuluu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae) yhdessä porkkanan, juuripersiljan ja sellerin kanssa, ja niillä on tärkeä yhteinen sääntö: älä käytä tuoretta lantaa. Tuore lanta on liian väkevää ja aiheuttaa karkeita, haaraisia juuria ja pistävän maun. Sen sijaan hyvin maatunut komposti sopii mainiosti ja kannattaa sekoittaa maahan pari viikkoa ennen kylvöä.

Milloin palsternakka tarvitsee lannoitusta?

Yleensä palsternakka ei tarvitse lannoitetta kasvaessaan. Jos kasvu on kuitenkin hyvin hentoa tai maata on viljelty samalla paikalla useita vuosia, pieni lisäravinne voi olla paikallaan.

Yleinen nyrkkisääntö:

Kevyt kerros hyvin maatunutta kompostia käännetään maahan 2–3 viikkoa ennen kylvöä
Kasvukauden aikana ei tarvita lisälannoitusta, jos maassa riittää ravinteita
Jos lehdet vaalenevat selvästi, voi antaa kerran laimennettua nestemäistä lannoitetta kauden puolivälissä
Loppukesästä ohut kompostikerros kasvien ympärille, jos juurien kehitys tarvitsee vielä tukea

Palsternakan viljely on pitkän aikavälin suunnittelua – tärkein lannoitus hoidetaan jo ennen siementen kylvöä, ja loppukausi painottuu kasteluun ja harventamiseen.

Liian ja liian vähäisen lannoituksen oireet

Palsternakka näyttää itse, jos ravinteita on liikaa tai liian vähän. Tarkkaile siis sekä juurta että naatteja kasvukauden aikana.

Voimakkaat, rehevät naatit ja pienet tai haaraiset juuret: usein merkki liiasta typestä tai tuoreesta lannasta
Vaaleat, kellertävät lehdet: voi olla typpivaje tai toisaalta liian kylmä ja märkä maa
Heikko, hidas kasvu: yleensä yleisen ravinnepuutteen tai liian kuivan maan merkki
Tummat, mädäntyneet kohdat juuren yläpäässä: usein boorivajeen aiheuttamaa sydänmätää
Tummat, painuneet täplät olkapäässä tai kyljessä: kyseessä voi olla palsternakkaruoste, jota epätasapainoinen lannoitus edesauttaa

Vesi ja ravinteet kulkevat käsi kädessä – kun maa on kuiva, kasvi ei saa ravinteita käyttöönsä, vaikka niitä olisikin maassa. Siksi palsternakka usein viihtyy paremmin tasaisen kastelun kuin lisälannoituksen avulla.

Lue lisää aiheesta oppaastamme: palsternakan kastelu.

Boorinpuute ja sydänmätä palsternakalla

Yksi palsternakan erityisistä ravinnehaasteista on boorinpuute, joka näkyy sydänmätänä. Oireena on tummia, mädäntyneitä läiskiä juuren yläpäässä, vaikka muuten juures näyttäisi terveeltä. Boorinpuutetta esiintyy erityisesti hyvin hiekkamaissa, korkeassa pH:ssa tai pitkien kuivuuskausien jälkeen.

Sydänmätää voi ehkäistä huolehtimalla tasaisesta kastelusta läpi kasvukauden ja lisäämällä maahan hyvin maatunutta kompostia, joka luontaisesti sisältää pieniä määriä booria.

Lue lisää oireista ja ennaltaehkäisystä artikkelistamme palsternakan taudit.