Oppaat

Lehtikaalin kasvitaudit

Lehtikaali on melko kestävä vihannes, mutta siitä huolimatta kasvimaalla voi tulla vastaan erilaisia haasteita. Erilaiset lehtikaalin tuholaiset, kuten kirpat, kaaliperhosen toukat ja kaalikärpäset voivat iskeä sekä lehtiin että juuriin. Lisäksi sienten aiheuttamat lehtikaalin kasvitaudit, kuten kaalipahka ja härmä, voivat vaikeuttaa kasvua tai tuhota koko rivin. Myös kirvat ja etanat aiheuttavat tuhoa erityisesti nuorissa taimissa.

Miksi lehtikaali sairastuu?

Lehtikaali kuuluu kaalien sukuun (Brassicaceaeparsakaali, valkokaali sekä retiisi. Lehtikaalin kasvitaudit ja tuholaiset eivät yleensä iske sattumalta, vaan niiden taustalla ovat usein kasvupaikan olosuhteet. Maaperän kosteus, ilmavuus, veden saatavuus ja ravinteet tulee olla tasapainossa. Jos taimet ovat liian tiheässä, maa on märkää tai ilmanvaihto huono, kasveista tulee nopeasti alttiita ongelmille.

Voit lukea lisää lehtikaalin kastelusta täältä ja lehtikaalin lannoituksesta täältä, jos haluat syventää tietämystäsi lehtikaalin hoidosta.

Kirpat lehtikaalilla

Kirpat ovat pieniä, mustia 2–3 mm mittaisia hyönteisiä, jotka singahtavat pois lehdiltä heti kun niitä koskee. Ne nakertavat lehtikaalin lehtiin pieniä pyöreitä reikiä ja saattavat hetkessä muuttaa nuoren taimen lehdet aivan reikäisiksi. Lehtikaali kestää kevyen kirppaesiintymän hyvin, mutta runsaampi hyökkäys voi hidastaa kasvua tai jopa tuhota pienet taimet kokonaan.

Näin torjut kirpat:

Peitä taimet heti kylvön tai istutuksen jälkeen harso- tai hyönteisverkolla
Pidä maa sopivan kosteana, sillä kirpat viihtyvät erityisesti kuivassa ja lämpimässä
Kastele kasveja aamuisin kevyesti lehdistöön, etenkin kuivina kausina jolloin kirpat ovat aktiivisimmillaan
Käytä viljelykiertoa, äläkä kasvata lehtikaalia tai muita kaaleja samalla kasvupaikalla vuosi toisensa jälkeen

Kaalipahka ja muut sienitaudit

Kaalipahka on sienitauti, joka iskee kaikkien kaalien juuriin – myös lehtikaalin. Oireena on turvonneet, möykkymäiset juuret ja nopeasti nuupahtava kasvi, vaikka maa olisi hyvin kasteltu. Sieni säilyy maassa vuosia ja leviää usein puutarhatyökalujen tai siirtyvän maan mukana.

Suoraa parannuskeinoa ei ole, joten ennaltaehkäisy on tärkeintä:

Sovella viljelykiertoa niin, että samaan paikkaan ei istuteta kaaleja 4–5 vuoteen
Suojaa kasveja liialta märkyydeltä – kaalipahka viihtyy happamassa ja märässä maassa
Tarvittaessa lisää kalkkia multaan, jotta maan pH nousee vähintään seitsemään
Poista saastuneet kasvit hetimmiten ja hävitä ne sekajätteen mukana, älä kompostoi

Härmä ja harmaahome ovat muita yleisiä sienitauteja lehtikaalilla. Oireena on valkoista tai harmahtavaa kasvustoa joko lehtien päällä tai niiden alapinnalla. Ennaltaehkäisy on pitkälti sama kuin muillakin kasveilla, esimerkiksi kurkun härmän torjunta -oppaassa kerrotaan lisää härmän ehkäisystä.

Lehtikaalin tuholaiset

Kaaliperhonen ja kaalikärpänen

Kaaliperhonen munii pieniä, keltaisia munia lehtikaalin lehtien alapinnoille. Vihreät tai kirjavat toukat voivat muutamassa päivässä syödä lehtiin isoja aukkoja. Kaalikärpäsen toukat ovat vielä hankalampia, sillä ne kaivavat käytäviä lehtikaalin juurenniskaan (varren ja juuren väliin) ja voivat huonolla tuurilla tappaa taimen kokonaan.

Näin ennaltaehkäiset:

Peitä kasvit kaaliverkolla tai tiheällä hyönteisverkolla istutuksesta sadonkorjuuseen asti
Tarkista lehdet säännöllisesti munien ja toukkien varalta, erityisesti lehtien alapinnat
Istuuta viereen esimerkiksi samettikukkaa tai kehäkukkaa, jotka hämäävät tuholaisia

Etanat ja kirvat lehtikaalilla

Etanat rakastavat nuoria lehtikaaleja ja voivat tuhota rivin yhdessä yössä. Merkki etanavahingosta on lehtiin ilmestyvät reiät ja hopeiset limajäljet. Kirvat taas ovat pieniä vihreitä, mustia tai vaaleita hyönteisiä, jotka imevät lehtien alapinnalta kasvimehua. Seurauksena lehdet tahmaantuvat, mikä houkuttelee paikalle myös sieniä ja muurahaisia.

Näin ennaltaehkäiset:

Kerää etanat pois illalla tai varhain aamulla
Käytä etana-ansaa tai aseta kuparinauhaa kasvatusalueen reunoille
Huuhtele kirvat lehdiltä kovalla vesisuihkulla
Hyödynnä leppäkerttuja ja kukkakärpäsiä houkuttelemalla niitä lähellä kasvavilla kukilla
Voimakkaan kirva- tai hyönteisongelman iskiessä kannattaa harkita tuotteitamme hyönteiskarkotteet -kategoriasta

Miksi lehtikaalin lehdet kellastuvat?

Kellastuvat lehdet lehtikaalissa eivät yleensä ole merkki taudista, vaan stressistä. Yleisimpiä syitä ovat:

Typen tai muiden ravinteiden puute
Maa on turhan märkää ja juuret kärsivät hapenpuutteesta
Alimmat lehdet ovat loppukesästä tehneet tehtävänsä, mikä on täysin normaalia
Kasvissa esiintyy kirvoja tai muita imijäeliöitä

Tarkista ensimmäisenä maan ravinnetila ja kosteus. Seuraa, kellastuvatko kaikki lehdet vai vain alimmat. Alimpia lehtiä saa poimia käyttöön keittiöön, kunhan muuten kasvi näyttää vahvalta.

Ennaltaehkäisy kannattaa

Suurin osa lehtikaalin kasvitaudeista ja tuholaisista on voitettavissa hyvillä viljelyrutiineilla:

Viljelykierto: älä viljele lehtikaalia tai muita kaaleja samalla paikalla 3–4 vuoteen
Kunnollinen kasvuväli: 40–50 cm taimien väliin tuo paremman ilmankierron ja vahvemmat kasvit
Säännöllinen kastelu ja lannoitus: stressaantuneet kasvit sairastuvat helpommin
Verkko kasvimaan päällä: tehokkain tapa suojata lehtikaalia esimerkiksi kirpoilta, kaalikärpäsiltä ja kaaliperhoselta
Ota puhtaus tavaksi: poista kuolleet lehdet ja kasvinjätteet syksyllä, jotta taudit ja tuholaisten munat eivät talvehdi maassa

Muista myös, että ylikasvaneet ja runsasravinteiset lehtikaalit ovat alttiimpia sienitaudeille ja tuholaisille.

Lisää vinkkejä lehtikaaliin liittyen

Kasvitautien ja tuholaisten ennaltaehkäisy alkaa jo siinä vaiheessa, kun mietit lehtikaalin kasvattamista. Jos haluat oppia lisää, katso myös muut aiheeseen liittyvät oppaamme:

Jos kaipaat uusia siemeniä seuraavaan kauteen, löydät laadukkaita luomusiementä ja kestäviä lehtikaalin siemenet täältä.